Työkalut ja ajurit



3DMark®03

Futuremark

Tietokoneen todellisen nopeuden määritteleminen on yllättävän mutkikas juttu. Pelkkä tehokas suoritin tai viimeisintä huutoa oleva näytönohjain ei tee tietokoneesta tehomyllyä vaan sen suorituskykyyn vaikuttavat monet laitteiston osa-alueet. Koska kahden samanlaisen pc-laitteiston löytäminen on erittäin epätodennäköistä, myös komponenttien yhteistoiminnasta voi seurata yllättäviä tuloksia. Yhdellä koneella mainiosti toimiva näytönohjain saattaa jämähtää täysin juntturaan kaverin koneessa kokeiltaessa.

Kotimaisen Futuremarkin 3DMark on maailmanlaajuisesti tunnettu ja standardin aseman saavuttanut työkalu tietokoneen pelinopeuden mittaamiseen. 3DMark03 pyörittää useita eri DirectX-rajapintaa käyttäviä pelitestejä, mittaa etenkin näytönohjaimen raakaa tehoa ja yksittäisiä ominaisuuksia sekä antaa suorittimelle kyytiä. Ohjelma vaatii kuitenkin DirectX 9 -rajapintoja tukevan näytönohjaimen pystyäkseen ajamaan läpi kaikki testit. Grafiikan ja suoritintehon lisäksi 3DMark testaa myös tietokoneen 3d-ääniominaisuuksia.

Testien tuloksena on muiden käyttäjien kanssa vertailukelpoinen tietokoneen pelinopeutta kuvaava pistemäärä, joka laittaa kerralla stopin väittelylle kenen pöydällä on pitäjän tiukin tehomylly. 3DMarkin testit eivät ole pelkkää kuivaa numeroiden rutinaa vaan elämys itsessään. Tietokoneesta väännetään esille futuristista tuliaseiden rätinää, toisen maailmansodan ilmataisteluita ja fantasiamaailman liekehtivien miekkojen kalsketta sekä rauhallisia luontonäkymiä liihottelevine perhosineen niiden vastineeksi. Tulos on graafinen ilotulitus, jonka katsoo aivan huvikseen läpi parikin kertaa, samalla kun muistelee kuinka hyvältä ensimmäinen Doom näytti pelikansan mielestä vuonna 1994.

Windows 98/ME/2000/XP

Asenna 3DMark®03 (176,0 Mt)

DirectX 9.0b

Microsoft

Kaikki Windowsin parissa puuhastelevat peliharrastajat tietävät mikä on DirectX, tai ainakin tunnistavat sen nimen ja tietävät että mokoman pitää olla päivitetty ajan tasalle. DirectX:ää voi kuitenkin verrata vaikkapa pernaan: kaikki tietävät, että se on epäilemättä välttämätön komponentti kokonaisuuden toiminnan kannalta, mutta harva tietää, mitä se oikeastaan tekee.

Microsoftin DirectX on multimediasovellusten ohjelmointiin tarkoitettu kokoelma rajapintoja. Rajapinta on kuin monikansallisessa yhtiössä toimiva tulkki, joka hoitaa tilaukset perille niin etteivät eri kieliä puhuvat asiakkat joudu olemaan tekemisissä toistensa kanssa. DirectX:n tapauksessa rajapinnat hoitavat kommunikointia tietokoneen ohjelmien ja laitteiston välillä. Ilman kunnon multimediasta vastaavaa rajapintaa jokaista peliä ohjelmoitaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki mahdolliset näytönohjaimet, äänikortit ja muut komponentit mitä koneesta saattaa löytyä. Nuorille tietokoneharrastajille moinen hippa on autuaan tuntematonta, mutta 90-luvun alussa pc-harrastuksen aloittaneet pelaajat muistavat varmasti pelien asennukseen kuuluneen näytönohjainten ja äänikorttien määrittelyn.

DirectX:n kaltaisen rajapinnan avulla pelin tarvitsee vain hihkaista tietokoneelle, mitä se haluaa, jonka jälkeen rajapinta tulkitsee komennot laitteiston ymmärtämään muotoon. Käytännössä peruskäyttäjälle DirectX:n toimintä näkyy ainoastaan silloin, kun sitä ei ole päivitetty pelin tai ohjelman vaatimaan versioon. DirectX:n uusin versio on 9.0b, joka kannattaa asentaa mikäli koneellaan aikoo pyörittää uusimpia pelejä ja ohjelmia.

Windows 98/ME/2000/XP/2003

Asenna DirectX 9.0b (35,0 Mt)

ffdshow

Milan Cutka

Kotikoneissa puhuttaessa koodekilla tarkoitetaan yleensä ohjelmaa joka purkaa pakattua videotietoa ruudulla näkyvään muotoon. DivX- ja XviD-koodekit ovat tällä hetkellä käytetyimpiä ja ne voi huoletta asentaa koneelleen. Harvinaisia koodekkeja käyttävien videotiedostojen kanssa sekä käyttäjä että mediasoitin ovat helposti helisemässä.

Netistä löytyy vino pino koodekkikokoelmia jotka lupaavat olevansa se ainokainen jonka tietokoneelle tarvitsee ikinä asentaa. Kyseisten kokoelmien asentaminen omalle koneelle on kuitenkin yleensä erittäin huono idea. Useimmat koodekkikokoelmat ovat hepposia virityksiä, jotka sisältävät iloisessa sekamelskassa uusia ja jo vanhentuneita koodekkeja, sekä mikä tärkeintä, sekä laillista että laitonta materiaalia. Kannattaa miettiä kaksi kertaa haluaako moisen ohjelmallisen laskisangon kipata koneensa käyttöjärjestelmän niskaan. Pahimmillaan käyttäjä joutuu etsimään ja tuhoamaan käsin paketin jälkeensä jättämiä rikkinäisiä koodekkitiedostoja, jotka eivät poistu asennusta purettaessa.

ffdshow on videotiedostojen toistamiseen tarkoitettu DirectShow-suodin joka selviytyy suurimmasta osasta netistä löytyviä videopätkiä. ffdshown kanssa koneelle ei tulisi asentaa muita koodekkeja, sillä tällöin järjestelmä käyttää ensisijaisesti niitä. ffdshow on erinomainen ratkaisu koodekkirumban kanssa painimiseen, kunhan käyttäjä muistaa käydä napsuttelemassa "Configuration/Codecs"-kohdassa rastin jokaisen koodekin kohdalle. Hyvänä nyrkkisäätönä voi pitää, että mikäli avi-videopätkä ei näy oikein ffdshown, DivX- tai XviD-koodekkien kanssa, kannattaa säästää hermojaan ja jättää se katsomatta.

Windows 98/ME/NT/2000/XP

Asenna ffdshow (317 kt)

AC3Filter 0.70b

Vigovsky Alexander

AC3-standardi on alun perin kaupallinen koodekki jota käytetään videotiedostojen ääniraidan pakkaamiseen. Suuri osa netistä ladattavista videotiedostoista sisältää ac3-muodossa tallennettua ääntä, jonka toistamiseksi koneelta pitää löytyä sopiva koodekki tai suodin. AC3Filter on DirectShow-suodin, joka purkaa avi-tiedostojen ja mpeg2-muotoisten videotiedostojen ääniraidan kuunneltavaan muotoon.

Tavallisen käyttäjän ei tarvitse kuin asentaa suodin koneelleen ja pyöräyttää videotiedosto käyntiin. AC3Filter päästää kuitenkin äänentoistosta kiinnostuneen käyttäjän näpertelemään esimerkiksi mikserin, äänen tasojen ja eri äänentoistoelementtien syötteen parissa. Suotimesta löytyy ekvalisaattori, tuki monikanavaiselle äänelle, kanavakohtainen delay, stereoäänen miksaus monikanavaiseksi ja vaikka mitä muuta.

Windows 98/NT/2000/XP

Asenna AC3Filter 0.70b (295 kt)

GSpot 2.21

Steve G

Videopätkiä netistä lataava törmää hyvin nopeasti tuntemattomalla koodekilla pakattuun tiedostoon jonka ääressä videosoitin vain levittelee käsiään. Erityisesti avi-tiedostot ovat ongelmallisia, sillä ne voivat sisältää millä tahansa kuva- ja äänikoodekilla pakattua tietoa. Ettei tilanne menisi liian helpoksi, kuvan ja äänen pakkausmenetelmällä ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään.

Tämän koodekkisotkun takia videopätkän kuva saattaa näkyä vaikkapa ylösalaisin ja vihreänä, tai sitten ääniraidan ja kuvan ajoitus on niin kaukana toisistaan että pätkä kuin pätkä näyttää huonosti dubatulta Hong Kong -leffalta. Ilman kunnollista diagnostiikkaohjelmaa hiljaisena pysyvän ääniraidan tai vinksin vonksin näkyvän kuvan korjaaminen on melko epätoivoista hakuammuntaa. Videopätkän luoja kun ei useinkaan näe parhaaksi kertoa yleisölle mikä on juuri hänen lempikoodekkinsa.

GSpot tutkii millä koodekilla annetun videotiedoston kuva- ja ääniraita on pakattu ja onko tarpeelliset ohjelmistot asennettu koneelle. Ohjelma on kätevä apuväline sekä puuttuvien koodekkien metsästämisessä että koneelle jo asennettujen ja ongelmia aiheuttavien koodekkien etsimisessä ja poistamisessa käsipelillä. GSpotin avulla voi myös simuloida videopätkän soittamista Render-toiminnon avulla, joka auttaa vikatilanteiden selvittämisessä. Sen sijaan että sotket koneesi perusteellisesti asentamalla summamutikassa jokaisen löytämäsi koodekin, kannattaa ensin tarkistaa GSpotilla minkä ohjelman perään videotiedosto oikeastaan huutaa.

Windows 95/98/ME/NT/2000/XP

Asenna GSpot 2.21 (212 kt)

SiSoftware Sandra 2004.SP1

SiSoftware

Pc-koneen sisuskalut voivat olla laitteistoon vihkiytymättömälle melkoinen mysteeri. Mitä tehdä kun vaikkapa ongelmatilannetta puhelimessa selvittelevä kaveri kysyy, mikä näytönohjain tai emolevy konepaketin mukana tuli? Edes koneen kopan avaaminen ei aina valaise tätä ongelmaa, sillä läheskään kaikkien komponenttien päällä ei lue mistä laitteesta ja mallista on oikeastaan kysymys. Mikäli haussa on esimerkiksi koneen emolevylle integroidun verkko- tai äänikortin merkki ja malli, tuloksena on helposti kaksi tuskaista tuntia jotka vietetään kiroillen pää hartioita myöten tietokoneen kopassa.

Jos tuuri on myötä, tietokoneen kokoonpanoa selvitellessä koppaa ei yllättäen tarvitse ryhtyä ruuvailemaan auki missään vaiheessa. Suurin osa nykyisistä komponenteista ilmoittaa koneelle tavalla tai toisella omat merkki- ja mallitietonsa, joten ne voi tunnistaa sopivan ohjelmiston avulla. SiSoftware Sandra on suosituin ja monella tapaa paras ohjelma tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston tutkimiseen. Sandran avulla käyttäjä saa helposti selville esimerkiksi koneen suorittimen, piirisarjan, näytönohjaimen ja äänikortin tyypin. Tämän lisäksi Sandra antaa tiedot koneen porteista, tulostimista, muistin tilasta, verkkoasetuksista ja vaikka mistä muusta.

Tietokoneen sisuskalujen syvimpien mysteerien selvittämisen lisäksi Sandralla voi mitata laitteiston eri osa-alueiden toimintanopeutta ja vertailla sitä vaikkapa kaverin koneen saamiin pistemääriin. SiSoftware Sandra on helppokäyttöinen myös aloittelijalle joka erottaa näytön keskusyksiköstä jos joku on vieressä neuvomassa, mutta se tarjoaa tarpeeksi tietoja kunnon laitteistogurunkin tarpeisiin.

Windows 98/ME/2000/XP/2003

Asenna SiSoftware Sandra 2004.SP1 (6,7 Mt)